[Finnish] Miksi Blogata Animesta Englanniksi?

Author: nova

This post will be entirely in Finnish and intended for Finnish-speaking audience only.

Tervehdys! Jälleen tänään teemme historiaa, sillä tämä on blogini ensimmäinen suomenkielinen postaus. Olen siis NovaJinx, perisuomalainen peräkylän kasvatti, joka kirjoittaa animesta internetissä englanniksi. Tänään teen poikkeuksen tavoistani ja kirjoitan yksinomaan teille, arvoisa suomalainen lukijakuntani. Syy tähän löytyy Desuconin blogipaneelista, jossa pääsin vilahtamaan estradilla antamaan lyhyen lausunnon siitä, miksi suomalaisen animekuluttajan kannattaisi vaivautua bloggaamaan englanniksi. Tämä aihe jäi mieleeni kummittelemaan ja kas kummaa, pian kiusaus kirjoittaa täysimittainen suomenkielinen postaus asiasta kävi liian vahvaksi.

Perimmäinen kysymys on siis: Miksi minä, suomalainen, kirjoittaisin blogissani animesta englanniksi? Paneelissa ehdin vastata tähän jokseenkin sanoin “Koska potentiaalinen lukijakunta on valtavan laaja.“. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksioikoinen, joten sallikaa minun puhua suuni tässä puhtaaksi (olis pitänyt osallistua siihen paneeliin kun kutsuttiin, nyt vaan ei voi kun parkua kun maito on maassa). Bloggaamisessa englanniksi on hyviä puolia, mutta myös kosolti huonoja. Aloitellessa onkin hyvin tärkeää miettiä, mistä ylipäänsä aikoo kirjoittaa. Japanilainen mediakulttuuri kun on tavattoman laaja alue ja harva blogi kykenee erikoistumaan sen jokaiseen aspektiin – etenkin jos kyseessä on yhden miehen projekti kuten Jinx!. Suomalaisen skenen asioista kirjoittelu on helppo valinta, mutta englanninkielisen blogin aiheeksi kelvoton – suomalaiset lukevat mieluummin suomenkielisiä vastaavan aihepiirin blogeja ja kansainvälistä yleisöä kotimaamme asiat eivät kiinnosta juuri tipan vertaa.

Huomattavin etu englanniksi kirjoittelussa on, kuten jo Desuconissa mainitsin, tavattoman laaja kohdeyleisö. Englantia enemmän tai vähemmän osaavia maailmassa on arviolta miljardi, kun suomenkielen osalta vastaava luku viitisen miljoonaa. Suomalaiseen yleisöön keskittyvä animebloggaaja voi tahkota parhaimmillaan 500-1000 vierailijan päivittäisiä lukemia, kun englanninkielisessä blogiskenessä tämä luku korkeintaan todistaa, että blogiasi ylipäänsä lukee joku. Tunnetuimmat englanninkieliset blogit kuten RIUVA ja Dannychoo yltävät helposti tuhansiin päivittäisiin kävijöihin päivittäin vaikkeivät postaisi yhtikäs mitään. Kirjoittaessasi englanniksi voit olla varma, että huomattava osa ihmiskunnasta kykenee lukemaan postauksesi ja kommentoimaan sitä.

Tuhansia päivittäisiä kävijöitä? Kuullostaa varsin loistavalta eikö vain? Mitä vielä odotat?
Mutta maltapa vielä hetki, sillä tästäkin pilvestä löytyy synkät reunat. Siinä missä suomalaista lukijakuntaa kosiskelevia blogeja on lusikallinen, on englanninkielisiä kokonainen tynnyri. Ajatelkaamme asiaa kakkuina: Suomenkielinen kohdeyleisö on kuin poikamiesotakun omakustanteena vääntämä kuivakakku, jota rohmuamassa on korkeintaan pari lan-partyille eksynyttä kaveria; englanninkielistä yleisöä kuvaa viisikerroksinen tilaustyökakku kermavaahdolla, marsipaanilla ja mansikoilla, jonka kimppuun on käymässä tuhatpäinen juhlaväki.

Tästä voidaan johtaa varsin ilmeinen lopputulos: Vaikka suomeksi kirjoittamalla tavoittelee mitättömän pientä yleisöä on samasta kakusta kilpailijoita niin vähän, että jokaiselle riittää kelpo siivu. Sen sijaan englanniksi blogatessa valtavan kokoiseen kakkuun on tarttujia niin, että aloitteleva kynäilijä voi olla tyytyväinen pelkkään lusikalliseen. Katsokaamme englanninkielisen animeblogosfäärin suosituinta aggregaattisivustoa AnimeNanoa: joka päivä sivustolle ilmaantuu 50-100 uutta postausta jatkuvana virtana ja yhden postauksen etusivuelinikä ei yleensä ole muutamaa tuntia pidempi. Kilpailu on siis varsin armotonta.

Vertaus kakkuun ontuu sikäli, että ihminen voi lukea useampaakin kuin yhtä blogia, mutta joka tapauksessa se havainnollistaa jokseenkin tarkasti tilanteen englanninkielisessä blogiskenessä. Markkinat ovat isot, mutta toimijoitakin niillä riittää. Pärjäämiseen tarvitaan hyviä ideoita, sopivassa suhteessa muiden matkimista ja ennen kaikkea sitkeyttä. Suomalaiseen luonteeseen tämä sopii ainakin mitä sitkeyteen tulee – perussavolainen jääräpää voi päästä blogillaan varsin pitkälle pelkästään selviämällä aktiivisena pidempään kuin kilpailijansa. Vaikka blogeja onkin englanniksi pilvin pimein, huomattava osa niistä hiljenee ennemmin tai myöhemmin – monet vuoden sisään perustamisestaan. Sisukas suomalainen voikin päästä maineeseen yksistään painamalla jääräpäisesti eteenpäin kilpailijoiden kaatuessa yksi kerrallaan.

Monet parjaavat englanninkielisiä blogeja niiden halpamaisesta tyylistä kopioida toisiaan ja puskea pihalle sieluttomia episodikohtaisia väännöksiä. Valitettavasti englanninkielinen blogosfääri on niin armoton ympäristö, että vaihtoehtoja harvemmin jää. Episodipostauksia voidaan haukkua maailman tappiin asti mutta se ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että ne ovat näennäisestä sieluttomuudestaan huolimatta aivan julmetun suosittuja. Koska ne ovat myöskin sangen helppoja kirjoittaa, on japania taitamattomalle rivibloggaajalle niiden vääntäminen helpoin tie menestykseen. Vaikka pitkälliset analyyttiset postaukset ovat kaikessa kunnianhimossaan vaikuttavia saavutuksia, niiden lukijakunta on varsin rajattu. “Alle 500 vierailijaa päivässä“-bloggaajalle tällaiset massiivipostaukset harvemmin maksavat paljonkaan vaivaa, sillä näiden raskaan sarjan tekstien lukijakunta ei juuri eksy oman vakiopiirinsä ulkopuolelle tutkimaan tuntemattomia pikkunimiä. Toisaalta pelkkien episodipostauksien vääntäminen käy pidemmän päälle tylsäksi, joten jonkinlainen itselle sopiva kompromissi tähän on löydettävä. Episodipostauksilla on helppo saada blogilleen näkyvyyttä, jolloin raskaammat analyysipostaukset pääsevät myöskin nauttimaan suosiota.

Bloginsa markkinointi on ensiarvoisen tärkeää kansainvälisessä skenessä ja ruohonjuuritasolta ponnistamiseksi ei pelkkä aggregaattisivustoille rekisteröityminen riitä. Muiden bloggaajien kanssa heilastelu on erittäin tärkeää, sillä kontaktit todella auttavat lukijakunnan hankinnassa ja usein bloggaajakollegoilta saa arvokasta palautetta. Irkissä mahdollisuuksien mukaan omien postauksien siekailematon huoraus voi myös olla hyödyllistä.

Mikä sitten loppujen lopuksi on vastaus kysymykseen? Kannattaako englanniksi bloggaaminen? Mielestäni kyllä. MUTTA. Se vaatii runsaasti omaa panosta, pitkää pinnaa ja pysymistä ajan hermoilla. Valtaosa englanninkielisten blogien lukijoista on yksinomaan kiinnostunut alan viimeisimmistä tapahtumista ja sarjoista. Kielikynnys on myös olemassa ja aluksi postauksen kirjoittamisesta huomattava osa meneekin sanakirjojen selailuun ja googlettamiseen sekä raivoisaan oikolukuun. Englanniksi bloggaaminen tarjoaa runsaasti haastetta ja palkitsee valtaisan laajalla kohdeyleisöllä sekä henkilökohtaisella tyydytyksen tunteella, kun postaus saa kansansuosiota. Oman blogin hidasta mutta varmaa kasvua on hauska seurata ja samalla tulee myös englannista opittua yhtä jos toista.

P.S. Desuconin paneelissa lopuksi bloggaajat saivat muutaman sanan oman sivunsa markkinointiin, joten sallikaa minunkin kirjoittaa tähän sananen: “Lukekaa blogiani, koska siinä on nimenomaan riisikuppeja ja kakunsyöntiä.“